KAVEREITA JA PUUSAVOTTAA

Olemme onnekkaita että ympärillämme on aivan mahdottoman ihania ystäviä ja tukiverkosto... ❤️ (vaikkakin tästä projektista tiesi vain kourallinen ystäviä)

Puusavotasta muodostui aika projekti ja ystävä pariskunta kutsuttiin apujoukkoihin. 

Kultainen Enni toi vielä eväätkin tullessaan, siinä sitä sitten pidettiin taukoa puun oksalla 😘

😁

Aika tunnelmallista vai mitä? 

Sattui osumaan vielä yksi harvoista lämpimistä päivistä tähän päivään...

Puita kaadettiin 8kpl ja se tolkuton määrä männyn oksien polttoa olikin sitten se ärsyttävin homma.

Jäätävä roihu nousi kahdesta tynnyristä, jotta maximoitiin tuotannon teho 😂

Mehevät oksat ritisivät ja paukkuivat ja välillä tynnyristä ei noussut kuin pelkkä savu, kun kosteat oksat kytivät pohjalla.

Päivän lopuksi tynnyrissä oli hyvä hiillos makkaran paistoa varten.

On kyllä kätevä tapa päästä eroon oksista, jos ei ole niitä naapureita...

Kotiin...suihkun kautta ja viini pönikkä auki...nyt suunnitellaan...

Eikö hyvin suunniteltu ole puoliksi tehty?

Tarkoituksena on siis rakentaa terassi, jonka yhteen nurkkaan tule 800kg painava kota, jossa voimme viettää aikaa ennen varsinaisen talo projektin alkamista.

Tässäkin asiassa olemme täysin noviiseja ja Youtuben ja netin tarjoaman avun merkitys terassin pohjien suunnittelussa on erityisen suuressa merkityksessä.

Lisäksi erityisen houkuttavalta ei kuulostanut kuntan ja kantojen kuoriminen 

käsin kallion päältä.

Onneksi koko tonttimme pohja on kalliota, joten emme joudu paaluttamaan terassia. 🙏

Läheltä löytyi toiselta tontilta toimettoman näköinen kaivuri ja Jesse sopi, että kaivuri hoitakoon hommansa... siitä sitten seuraavassa postauksessa 

-Jesse ja Jenni

TIMBEEEERRR!!!

Youtuubista katseltiin hyvät tipsit puunkaadosta ja Jesse oli tärisevin käsin valmis metsuri... 😅

Pieni takanoja, maitohappoa huutavat reidet ja vahvat mutta tutisevat käsivarret... "Timbeeeerrr" 

Oli siinä tulla kummaltakin gakitsoonet lahkeeseen...

Huh... Selvittiin... 🙏 

Siitä sitten kohti seuraavaa saaristolaismäntyä, joka kaatuikin jo huomattavasti rennommalla otteella!

Tässähän kohtaa mitään lupia ei tajuttu kysellä ja innostuksissamme pajautimme joukon mäntyjä kanveesiin... 😳😳

Ja seuraavaksi sitten tärisi taas käsi, kun meille valkeni että ei ilman lupia saa puita kaataa.

Noh, asia selvitettiin ja hommat saivat jatkua...tosin ei enää puun kaadon merkeissä! 😂

Oli aika pistää puut kappaleiksi ja risut tuhkaksi. On muuten tavattoman hyvä tyyli päästä eroon havuista, tosin tämä ei toimi jos on naapureita vähänkään lähistöllä. Savun määrä oli valtava... Tuoreet männyn neulaset ritisivät tynnyrissä, kuin Tsernobylin piipusta konsanaan.
Voitte vaan kuvitella miltä me haistiin?

-Jesse ja Jenni

MISTÄ KAIKKI ALKOI?

Haussa oli tontti läheltä merta, Naantalin suunta oli luonnollisin meille.

Kultarannan alueella oli kaavoitettu uusia metsä tontteja, josta juuri meidän valitsemalta tontilta pilkistää meri metsän takaa. Kauppa oli enää kuoharia vaille valmis...

Siinä me sitten istuimme satumetsässämme ja pohdimme "mitäs me nyt tälle tehdään" ?

Itse talon rakentaminenhan ei ollut ensisijainen projektimme.

Päätimme ottaa tontin haltuun ja perehtyä puun kaadon saloihin.

Jessehän ei tietenkään ollut koskaan moista hommaa tehnyt! 😁

-Jesse ja Jenni